Tekniikan Waiheiden vuoden 2026 toinen numero on ilmestynyt. Numero tarkastelee teknologian kokemuksellisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia perinnehirsitalon lämmittämisestä jatkosodan kaiutinpropagandaan ja ydintuhoalueiden visuaaliseen kulttuuriperintöön.
Tekniikan Waiheita 2/2026 kysyy, miten tekniset välineet muovaavat ihmisten kokemuksia, toimintaa ja käsityksiä menneisyydestä. Teknologia ei ole vain väline tietyn tehtävän suorittamiseen, vaan sen käyttöön liittyy myös sosiaalisia, kulttuurisia ja historiallisia merkityksiä. Numeron kirjoitukset osoittavat, miten tekniikan välityksellä rakennetaan suhdetta ympäristöön, vaikutetaan toisiin ihmisiin ja osallistutaan kulttuuriperinnön muodostumiseen.
Numeron ensimmäisessä vertaisarvioidussa artikkelissa Martti Korhonen tarkastelee perinnehirsitalon lämmittämistä kokemuksellisesta näkökulmasta. Artikkeli Kodissa vai kodin kanssa? Hirsitalon lämmittämisen kokemukselliset ulottuvuudet käsittelee perinneuunin käyttöä paitsi lämmittämisen teknologiana myös osana asumisen arkea, kotoisuuden kokemuksia ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Tutkimus osoittaa, kuinka teknologisesti vaivalloinen lämmitystapa voi samalla tuottaa asukkaalle merkityksellisiä sosiaalisia, esteettisiä ja kokemuksellisia ulottuvuuksia.
Toisessa vertaisarvioidussa artikkelissa Pekka Tuomikoski käsittelee jatkosodan alkuvaiheen kaiutinpropagandaa. Artikkeli Puhetta ja musiikkia venäjäksi juuri ennen tykistökeskitystä – antautumiseen houkuttelua ja vihollisen demoralisointia. Jatkosodan alun kaiutinpropagandan tekniset ja sisällölliset ratkaisut tarkastelee, miten kaiutinpropagandaa organisoitiin kesäkuusta syyskuuhun 1941 ja millaisia teknisiä ja sisällöllisiä ratkaisuja sen toteuttaminen edellytti. Tutkimus nostaa esiin muun muassa kaiutinautojen ja kannettavien kaiuttimien käytön, venäjänkielisten kuuluttajien merkityksen sekä teknisten rajoitusten ja sotilaallisten olosuhteiden vaikutuksen propagandatoimintaan.
Veera Ojalan katsaus Ydinvoiman kuvastot ja visuaalinen osallistujakulttuuri käsittelee Tšernobylin ja Fukushiman ydintuhoalueiden kulttuuriperintöä sekä valokuvien merkitystä sen rakentumisessa. Väitöskirjatutkimukseen perustuva katsaus tarkastelee, kuinka ydintuhoalueilla vierailevat ihmiset osallistuvat valokuvien tuottamisen ja jakamisen kautta paikkoihin liittyvien mielikuvien, muistojen ja kulttuuristen merkitysten muodostumiseen.
Lisäksi Vera Hallikaisen tiedote Yli sata vuotta suomalaisen metsäteollisuuden historiaa tekoälyhaun ulottuville esittelee ForestBioFactsin digitaalista kirjastoa, johon on koottu noin 130 000 sivua suomalaisen metsäteollisuuden julkaisuja vuodesta 1919 lähtien. Digitoidut aineistot ja niiden tekoälyavusteinen hakutoiminto avaavat uusia mahdollisuuksia metsäteollisuuden, teknologian ja teollisen osaamisen historian tutkimiseen.
Numerossa julkaistaan myös kirjoittajakutsut vuoden 2027 viihdeteknologian historian teemanumeroon sekä Tekniikan Historian Seuran vuoden 2028 satavuotisjuhlavuoden kunniaksi valmisteltavaan Sata vuotta tekniikan historiaa Suomessa -antologiaan. Molempien kirjoittajakutsujen määräaika on 30.11.2026.
Tekniikan Waiheita 2/2026 on avoimesti luettavissa Journal.fi-palvelussa:
Vol. 44 No. 2 (2026): Tekniikan välityksellä
Kansi: Savusaunan ovi Mouhijärvellä. Kuva: Martti Korhonen.
Kommentointi ei ole käytössä