Tekniikan Waiheiden vuoden 2026 ensimmäinen numero on ilmestynyt, ja sen artikkelit tarkastelevat teknologian ja tekniikan hyötyä eri aikakausina 1800-luvun patenttioikeudesta suomalaisen muoviteollisuuden historiaan ja 2000-luvun globaaleihin tuotantoketjuihin.
Tekniikan Waiheita 1/2026 kysyy, mitä tekniikan hyödyllisyys oikeastaan tarkoittaa ja kenen näkökulmasta hyötyä arvioidaan. Tekniikan historian näkökulmasta hyödyllisyys ei ole teknologian pysyvä ominaisuus, vaan historiallisesti muuttuva suhde, johon vaikuttavat muun muassa yhteiskunta, talous, lainsäädäntö, markkinat ja käyttäjät.
Numeron ensimmäisessä vertaisarvioidussa artikkelissa Taina Pihlajarinne tarkastelee Suomen patenttioikeudessa vuosina 1842–1877 tapahtunutta muutosta keksintöjen hyödyllisyyden arvioinnissa. Artikkeli Etuja teollisuudenalalle ja kansantaloudelle – hyödyllisyysvaatimus ja askeleet siitä luopumiseksi Suomen patenttioikeudessa vuosina 1842–1877 osoittaa, kuinka hyödyllisyystarkastelusta luopuminen tapahtui Suomessa vähittäin kansainvälisten vaikutteiden, hallinnollisten käytäntöjen ja oikeuskulttuuristen valintojen myötä.
Toisessa vertaisarvioidussa artikkelissa Santtu Yli-Tokko käsittelee Forssan muovitehtaan historiaa vuosina 1950–2007. Kerni kestää kaiken – Forssan muovitehdas 1950–2007 tarkastelee muun muassa Kerni-muovikankaan vaiheita sekä suomalaisen muoviteollisuuden, kulutuskulttuurin ja teollisen rakennemuutoksen historiaa. Forssan tehtaan kautta avautuvat samalla yhteydet kansainvälisiin suhdanteisiin, raaka-aineisiin, idänkauppaan, globalisaatioon ja tuotannon alasajoon.
Numeron päättää Niklas Jensen-Eriksenin kirja-arvio Applen ja Kiinan nousu, jossa tarkastellaan Patrick McGeen teosta Apple in China. Arvio nostaa esiin Applen kasvun yhteydet kiinalaiseen valmistukseen, tuotantoketjuihin, osaamisen siirtymiseen, teollisuuspolitiikkaan ja geopoliittisiin riippuvuuksiin.
Tekniikan Waiheita 1/2026 on avoimesti luettavissa Journal.fi-palvelussa:
Vol. 44 No.1 (2026): Hyödyn vaiheita
Kommentointi ei ole käytössä