Musiikkitieteilijä Mark Katz kuvaa teknologian muutoksen vaikutuksia musiikkiin kehittämällään fonografiefektin käsitteellä (engl. phonograph effect). Katz havainnollistaa käsitteellään, miten erilaiset teknologiset innovaatiot ilmentyvät musiikin tuotantotapojen, tyylilajien ja kulutustottumusten muutoksina. Tällöin teknologinen kehitys ei ole yksisuuntainen joko käyttäjästä tai teknologiasta lähtevä deterministinen prosessi, vaan käyttäjän ja teknologian vuorovaikutuksesta syntyvä. Vaikka Katzin tarkastelun painotus on loppukäyttäjissä eli musiikin kuulijoissa ja kuluttajissa, musiikin tuotanto, jakelu ja kulutus muodostavat saumattoman verkon, jonka osasten toiminnan selittäminen on mahdotonta ilman kokonaiskuvan hahmottamista.
Musiikkituotantoprosesseja voidaan kuvata vähintään kolmen osatekijän – musiikin, teknologian ja inhimillisten toimijoiden – vuorovaikutteisena kokonaisuutena. Yksi musiikkituotantoprosessin toimintaa ohjaava tekijä on itse musiikkikulttuuri; se, missä tyylilajissa toimimme ohjaa tuotantotapoja ja kulutustottumuksia. Soittimet ja studiolaitteet fyysisinä artefakteina implisiittisine ja eksplisiittisine ominaispiirteineen asettavat puolestaan rajat, joiden ehdoilla musiikillinen ilmaisu realisoituu. Vaihtoehtoisesti nämä rajat kyseenalaistetaan ja rikotaan teknologissosiaalisessa vuorovaikutuksessa teknologian kehittäjien ja käyttäjien välillä. Kolmantena osana prosessissa ovat inhimilliset toimijat – muusikot, säveltäjät, tuottajat – sekä heidän hiljainen ja proseduraalinen tietonsa laitteiden käytöstä ja käsillä olevan genren konventioista, deklaratiivinen tieto itse laitteista sekä edellä mainittujen toimintaympäristöjen rajaama, luova päätöksentekoprosessi.
Tekniikan Waiheiden musiikkiteknologiaa käsittelevässä teemanumerossa (2018:4) keskitytään tarkastelemaan musiikin ja teknologian suhdetta erityisesti musiikki- ja äänitetuotannon näkökulmista. Teemanumeroon kutsutaan artikkeleita, joissa käsitellään musiikin ja teknologian suhdetta historiallisena ilmiönä. Kirjoitusten toivotaan tuovan esiin musiikkiteknologian historiallisuuden; pikemminkin diakronisina ja muutosta kuvaavina kuin synkronisina ja staattisina tarkasteluina. Äänitetuotannon ohella tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi erilaiset soitin- tai studiolaiterakentajat, eri tallennusformaattien tarkastelut kulttuurisessa kontekstissaan, tai studioiden, studioteknologian ja soitin- tai soitinlaitemallinnusten kehittyminen.
Artikkeliehdotusten mitta on 400 sanaa ja valmiiden artikkelien laajuus on noin 10 000 sanaa. Varsinaisten vertaisarvioitujen artikkelien ohessa lehteen toivotaan pituudeltaan lyhyempiä aihetta käsitteleviä temaattisia tai metodologisia katsauksia, aiheeseen liittyvien kirjojen ja muiden julkaisujen arvosteluja, sekä museo- ja näyttelyesittelyjä.
Artikkeliehdotukset pyydetään lähettämään 1.12.2017 mennessä teemanumeron vastaavalle toimittajalle Mikko Ojaselle, mikko.ojanen@helsinki.fi. Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää vertaisarviointikierrosta varten 1.6.2018 mennessä. Teemanumeron julkaisuajankohta on marraskuussa 2018. Kirjoituksia koskevat ohjeet löytyvät lehden verkkosivuilta.
Tekniikan Waiheita on neljä kerta vuodessa ilmestyvä teknologian historian aikakauslehti, jota julkaisee Tekniikan Historian Seura ry. Lehti noudattaa Tieteellisten Seurojen Valtuuston periaatteita tutkimuksen vertaisarvioinnista. Lehdessä julkaistaan historiatieteellisiä artikkeleita jotka käsittelevät laajalti tekniikan, teknologian ja teollisuuden historiaa. Suuremmat artikkelit ovat pääasiassa olleet alan päätoimisten tutkijoiden tai alan opiskelijoiden kirjoittamia tutkimuksia tai tiedonantoja. Aiheet ovat liikkuneet työväenkulttuurista yksittäisten innovaatioiden tai laajojen teknologiajärjestelmien kehityksen historiaan ja teollisuuslaitosten menneisyyden kuvaukseen.
Tekniikan Waiheita -toimitus
No responses yet